Bøger i Suomalaisia klassikoita serien

Roinilan ja Ojalan tiloilla kuhisee. Roinilan talon tytar Anna ja pehtoori Mauno ovat pari, ja talon poika Eero ihastuu Ojalan tilan kasvattityttareen Elliin. Elli on joutunut lahtemaan Ojalasta testamenttisotkun takia, ja tilaa on tullut hallinnoimaan Ojalan edesmenneen isannan veljenpoika Olli. Eero matkustaa kaupunkiin selvittamaan Ojalan testamentin kohtaloa. Han saa kasiinsa oikean testamentin, jossa Ojalan tila maarataan Ellille. Matkaan tulee kuitenkin mutkia, kun Eeron paasta lentanyt nimikoitu hattu loytyy vedesta. Olli alkaa levittaa huhua, etta pehtoori Mauno olisi surmannut Eeron. Miten keitoksessa kay, selviavatko vaarinkasitykset ja saavatko rakastavaiset toisensa?-

Amerikasta Suomeen palannut herra Orell tuo mukanaan villityksen spiritistisiin istuntoihin. Seurapiirirouvat ovat uudesta seuraleikista innoissaan, ja Orell paattaa kayttaa henkia apunaan keplotellakseen nuoren Helmin puolisokseen. Miten kay, kun Helmin sydan on jo varattu?Spiritistinen istunto on Minna Canthin ilahduttava komedia.-

Tyolaisten valille syntyy kahakka, eika Topra-Heikki sieda katsoa, kuinka kahakan osalliset menettavat sen seurauksena tyonsa. Yksi naista tyolaisista on Antti Vaaranen, jonka pitaisi tuoda leipa perheensa poytaan.Topra-Heikki ottaa ohjat kasiinsa. Han varastaa rikkailta ja antaa rahat koyhille seka muille yhteiskunnan sivuun tyonnetyille.Laittomuuksiin osallistumisella on kuitenkin hintansa. Yhteiskunta ei katso hyvalla niita, jotka aiheuttavat kuohuntaa. Topra-Heikille tarkeinta on auttaa lapsia, mutta onnistuuko han tehtavassaan? Vai aiheuttaako han lopulta vain enemman karsimysta?-

Han on Sysmasta (1893) on yksinaytoksinen huvinaytelma, komedia. Paahenkilo on kauppaneuvos Ryynanen, Muita henkiloita ovat hanen veljenpoikansa ja velallisensa Valter, hanen sisarensa tytar Kerttu, jota kaavaillaan Valterille vaimoksi, Kertun ystava Toini, Ryynasen konttoristi Heikki ja emannoitsija Rouva Oksman. Naytelma on hersyvaa ja ennakkoluuloja purkavaa Minna Canthia.-

Kauppias Penttinen ja hanen rouvansa suunnittelevat tyttarensa Fannyn naittamista. Pariskunta on noussut rengista ja piiasta nykyiseen asemaansa, ja heille on tarkeaa kayttaytya seurapiireihin sopivasti. Penttiset paattavatkin jarjestaa hienot kahvikutsut, joihin kutsutaan joukko arvovaltaisia miehia - taka-ajatuksenaan tyttaren saaminen hyviin naimisiin.Fannyn mielipidetta asiaan ei juuri kysyta. Tytar itse haaveilee opintojensa jatkamisesta, jotta hanesta voisi tulla kansakoulun opettaja. Myoskin Fannyn sulhaskandidaatiksi kaavaillun tohtori Brobergin tunnot ovat Penttisten kahvikutsuilla lahinna kiusaantuneet. Saavatko Penttiset kuitenkin tahtonsa lapi?-

Lyyli, tyolaisperheen tytar ja myyjatar, lahtee ystaviensa kanssa kaupungille. Siella han tutustuu tohtorismiehiin ja seurustelee heidan kanssaan myohaan iltaan asti. Kotona isa varoittaa tytartaan naiden miesten vaikutuksesta - tyolaistyttoja eivat moiset miehet koskaan kohtele hyvin.Yhteen naista tohtorismiehista, Birgeriin, Lyyli kuitenkin rakastuu. Lyyli antaa isansa neuvojen menna yhdesta korvasta sisaan ja toisesta ulos. Ovatko Birgerin tarkoitusperat viattomat, vai oliko Lyylin isa sittenkin oikeassa?Tyovaenliikkeessa vaikuttaneen Elvira Willman-Elorannan naytelma tarttuu niin luokkakysymyksiin kuin sukupuolten tasa-arvoon ajatuksia herattavassa naytelmassaan. Naytelma sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1905.-

Tapani Lofving on nuori sotilaan urasta haikaileva narvalainen. Vanhemmat toivovat pojasta kauppiasta tai kirjanpitajaa, mutta tilitykset eivat huimapaista poikaa kiinnosta. Venalaisten miehittaessa Suomea isonvihan aikaan vetaa veri Lofvingin taistelukentille, ja hanesta kasvaa menestyksekas sissipaallikko.Tapani Lofvingin seikkailut on nuorisolle suunnattu seikkailukirja, joka perustuu sotasankari Lofvingin omiin paivakirjoihin. Kyosti Wilkunan romaani julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1911 ja 1912.-

Kalevalan sisarteos Kanteletar on Elias Lonnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Kantelettaren runot ovat kalevalaista runomittaa, ja ne ovat toimineet suomalaisen kansanmusiikin inspiraationa julkaisustaan lahtien. Vuonna 1840 ilmestyneen teoksen lyyriset runot pohjautuvat Lonnrotin runonkeruumatkoihin Karjalassa.-

Ilmatar-neito kavelee veteen, ja sotka munii munan hanen rinnallensa. Munasta syntyy koko tuntemamme maailma, ja vedesta nousee Vainamoinen, ikivanha ja vakeva loitsija. Niin tarkea han vasta luodulle maailmalle on, etta hanen kuolemansa tarkoittaisi kaikkeuden kuihtumista siihen paikkaan. Hanen syntymastaan alkaa seka tunnetun maailman etta Kalevala-eepoksen tarina.Kalevala on Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepos. Se perustuu Elias Lonnrotin (1802-1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.-

Kuvaelma koyhan kansan elamasta 1800-luvun Suomessa ja Tinttalan Jaakon kehittymisesta arvostetuksi yhteison jaseneksi. Pohjalaisen kylan laitamilla on Tinttalan mokki, oikea paheiden pesa. Nuori Jaakko kasvaa valinpitamattomien ja juopotteluun taipuvaisten vanhempien opastuksessa, mutta voiko rakkaus muuttaa pojan kunnialliseksi yhteison jaseneksi?-

Talonpoika Juho Vesainen on palaamassa vastavihityn vaimonsa Annin kanssa Juhon kotikylaan Kiiminkiin. Aviopari on viettanyt aikaa Annin kotiseudulla Kemissa, jossa he ovat viettaneet monen paivan mittaisia haajuhlia. Kiimingissa Annia ja Juhaa odottavat savuavat rauniot ja viela osittain liekeissa olevat talot. Juho lahtee muiden kiiminkilaisten miesten kanssa jaljittamaan Vienan Karjalasta tulleita vihollisia kosto mielessaan. Kun he saapuvat Iin kirkonkylaan, on siella valloillaan kaaos.Sissipaallikkona ja vapaustaistelijana tunnetusta historiallisesta henkilosta Juho (Pekka) Vesaisesta kertova romaani tempaa mukaansa pitkan vihan ajan taisteluihin ja ryostoretkiin. -

Vuorelan talon isanta toivoo pojastaan Heikista jatkajaa maatilalleen. Paikallinen rovasti kuitenkin ehdottaa, etta Heikin voisi lahettaa Helsinkiin opiskelemaan. Helsingissa Heikki innostuu muiden opiskelijoiden tavoin uudesta isanmaallisuusaatteesta, ja han haluaa palavasti toimia oman isanmaansa hyvaksi. Eika isanmaallisuus ole ainoa tunteenpaloa herattava asia - myos eraan saatylaisperheen tytar Fanny saa Heikin sydamen sykkimaan. Heikille lankeaa vaikea valinta. On tehtava paatos aatteen ja perheen valilla.Isanmaa on Arvid Jarnefeltin merkkiteos 1800-luvun kielisodasta ja Suomen yhteiskunnallisista muutoksista. -

Yrittajaksi noussut kasityolainen on ylivelkaantunut verkostoituneen elamantavan ja paikallisen sopimien paineessa. Mutta yrittajan tarmokas aiti tupsahtaa yllattaen paikalle ja sekoittaa seurapiirin kuviot.Kaksinaytoksinen huvinaytelma-

Iivana Ivanoff lahtee kosioretkelle. Han on varsin oiva aviomiesehdokas, onhan han terve ja ammatiltaan suutari. Hanen kosintansa kohteena olisi Durnjakinin leski, Anna Feodorovna.Kesken matkan han tapaa suomalaisen Jussi Ropotin, joka lahtee hanen kyytimiehekseen ja tulkikseen. Matkan vastoinkaymiset vasta alkavat, kun Ropotti ensi toikseen johdattaa Iivanan aivan vaaraan taloon.Jahkailu ja kielimuurin aiheuttamat vaarinkasitykset johtavat Iivanan ja Jussin monenlaisiin outoihin tilanteisiin. Kosintaretki koostuu hulvattomista vuorosanoista ja Jussin vilpittomista yrityksesta auttaa kanssaihmistaan.-

Tulitikkuja lainaamassa on Algot Untolan ensimmainen Maiju Lassilan nimella julkaisema romaani, joka ilmestyi vuonna 1910. Humoristinen romaani kertoo liperilaisesta isannasta Antti Ihalaisesta, joka pitkaksi venahtavalla tulitikunhakureissullaan paatyy puhemieheksi ystavansa Vatasen kosiomatkalle. Tarina kulkee kommelluksesta toiseen, eika vaarinkasityksilta valtyta.Tulitikkuja lainaamassa on ratkiriemukas kansanelaman kuvaus, ja se kuuluu suomalaisen huumorikirjallisuuden klassikoihin.-

Aapeli Muttisen ja Juutas Kakriaisen valit ovat tulehtuneet. Muttinen on hankkinut itselleen Putkinotkon tilan. Hanen ja Juutaksen valilla on sopimus, jonka mukaan Juutaksen pitaisi pitaa tama tila asuttuna vuoden ympari. Se tarkoittaa myos sita, etta Juutas hoitaisi pellot, metsan, puutarhan ja itse talon. Juutas Kakriainen ei kuitenkaan nosta varvastakaan velvoitteidensa eteen.Vuokralaisensa laiskuudesta huolimatta Aapeli Muttisen suuri haave on satojen omenapuiden istuttaminen Putkinotkoon. Talvi kuitenkin puree niiden ytimeen tuhoisammin kuin Juutaksen laiskuus."e;Herra ja Moukka"e;, "e;Kuolleet omenapuut"e; ja useat muut kokoelman kertomukset ovat osa tata itsenaista teosta Joel Lehtosen Putkinotko-sarjassa. Sarjaan kuuluvat myos teokset "e;Kerran kesalla"e; ja "e;Putkinotko"e;.-

Kotimaisen kirjallisuuden humoristinen kestoklassikko esittelee omintakeisen vuokraviljelijan ja viinatrokarin Juutas Kakriaisen, hanen vaimonsa Rosinan seka Kakriaisen perheen herraskaisen vuokraisannan, kirkakauppias Aapeli Muttisen. Yhteen helteiseen kesapaivaan sijoittuva tarina saa alkunsa, kun Rosina lahtee kaupunkivierailulle Savonlinnaan ja Juutas jaa suunnittelemaan viinanmyyntia elintasoa kohottamaan. Samalla saapuu kirjakauppias Muttinen tarkastamaan tiluksiaan. Putkinotko on elamaa tulviva kansankuvaus, joka nostettiin jo ilmestyessaan merkittavimpien suomalaisten romaanien joukkoon. Kirjaan perustuva Roland af Hallstromin ohjaama elokuva ilmestyi 1954.-

Elsa on pieni tytto, joka asuu vaatimattomassa tuvassa Munkkiniemen kartanon mailla aitinsa kanssa. Aiti on Munkkiniemen rengen leski. Yhdessa aiti ja tytar ovat tottuneet tulemaan nipin napin toimeen.Kun aiti kuolee, luutia myyva Elsa jaa yksin. Onneksi kartanon rouva jarjestaa Elsalle tyopaikan siskonsa luota Helsingista - ja sinnikkaalla Elsalla on halu parjata."e;Munkkiniemen Elsa"e; on Eero Sissalan koskettava romaani vuodelta 1891. Romaani kuvaa osuvasti aikaa, jossa kuolema on yleinen vieras ja lapset joutuvat tekemaan toita pienesta pitaen.-

Tytto on vanhempiensa silmatera, kovin siisti ja kunnollinen lapsi. Kun tyton aiti kuolee yllattaen, isa ottaa vaimokseen ilkean Syojattaren. Eraana iltana tytar itkee aitinsa haudalla Syojattaren kaltoinkohtelun takia, ja aidin henki nousee haudasta hanta lohduttamaan. Syojatar saa kokea, ettei lapsipuolta kannattaisi kohdella niin kovin huonosti...Tama ja useat muut opettavaiset sadut loytyvat tasta Eero Salmelaisen satukokoelmasta, joka on koko suomalaisen kansansadun peruskivi. Naita satuja on luettu ja rakastettu jo yli 150 vuotta, sukupolvesta polveen. Kokoelma ilmestyi ensimmaisen kerran neljana osana vuosina 1852-1866.-

"e;Vaaralla"e; sijoittuu Oulun laitakaupungin koyhaan hokkelikylaan, jossa on viela vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsutaan myos Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus on lukuisa jalkikasvu.Teoksessa seurataan useiden perheiden arkea. Paaosassa ovat Nikkilan lapseton pariskunta, Viion leski ja hanen tyttarensa, Latun perhe seka kurjuudessa elava Vimparin perhe. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivat ole Vaarasta kaukana, mutta elinolojen kontrasti on suuri.Teuvo Pakkalan 1800-luvun elinolosuhteiden ja asenteiden elava kuvaus tuo lukijan silmien eteen tarkan kuvan tapahtuma-ajan yhteiskunnallisesta todellisuudesta. -

Katala kruununpalvelija rattari pitaa Pietolan isantaa otteessaan ja kiristaa talta itselleen niin taloa kuin Katri-tytarta. Sitten saapuvat rivakat tukkilaiset pieneen kylaan ja tahtovat kortteerin Pietolan talosta. Isanta ei sieda tukkilaisia, mutta myontyy, kun tukkilaisten paallysmies Turkka maaraa tukkipojat kunnostamaan taloa.Kosket kuohuvat, hongat humisevat ja kylan tytot tanssivat. Turkka selvittaa niin tukkisumat kuin petokset ja saa Pietolan isannan tyttaren Katrin sydamen sykkimaan. Lempi leiskuu myos torpparin tyttaren Annin ja tukkilaisen Huotarin valilla, ja Renki Tolari ihastuu ravakkaan kaupustelija-Maijaan. Seuraa suhdesoppaa, johon mahtuu juonitteluja ja kommelluksia.Teuvo Pakkalan Tukkijoella-naytelma aloitti tukkilaisromantiikan buumin, ja hupinaytelma on filmatisoitu useaan otteeseen. Suosituin elokuvaversio on Roland af Hallstromin ohjaus vuodelta 1951.-

Lapsia on novellikokoelma, jonka jokaisessa kymmenessa tarinassa paahenkilona on lapsi. 1800-luvun lopulla ilmestyneet novellit kasittelevat edelleen ajankohtaisia teemoja: "e;Ihme ja kumma"e; kertoo vilkkaasta Vapusta, jolla on vaikeuksia keskittya, "e;Mari Varkaissa"e; kertoo syyllisyydentunteesta ja "e;Poikatytto"e;-novellissa Liisa haluaa mukaan poikien leikkeihin. -

Koyhan leskirouvan tytar Elsa varttuu nuoreksi naiseksi Vaaran tyolaiskaupunginosassa Oulussa. Olot ovat ankarat, ja naisten elamaan Vaaralla kuuluvat ahkera tyonteko seka kodista ja jalkikasvusta huolehtiminen, kun miehet seilaavat merilla. Kiltin ja hyvin kasvatetun Elsan elama mullistuu, kun han ihastuu rikkaan perheen poikaan, Montinin Joriin. Kohtalo alkaa kuljettaa Elsaa hyvin erilaiseen suuntaan kuin hanen lapsuudenystaviaan Liisaa ja Maria. Silmanrapayksessa Elsan hyva maine on kuin muisto vain. Tragedian sinetoi koyhainhuutokauppa, jossa kaupataan ne, joista ei pystyta enaa huolehtimaan. -

Kasityolaisperheen poika Teuvo Pakkala kasvoi kurjissa oloissa. Viinaanmeneva isa joi perheen vararikkoon, ja Oulun koyhaliston olot tulivat perheen lapsille omakohtaisesti tutuiksi.Pakkalan omaelamakerrallinen teos keskittyy naapuruston lapsiin, jotka kerjaavat kadulla ja tekevat toita. Kaikki eivat kuitenkaan karsi samoin, ja vastakkainasettelu samppanjaa siemailevien rikkaiden perheiden ja nalkaa karsivien lasten valilla onkin teoksessa avainasemassa.-

Kevat sarastaa pitkan talven jalkeen. Kaunis saa houkuttelee perhostieteilija Olli Hartin katsomaan maailmaa myos sydamensa silmin, ei vain analyyttisesti jarkea kayttaen. Nain han huomaakin opettajatar Anna Hemmerin.Anna Hemmer on rauhallinen ja lempea, mika saa Olli Hartin ihastumaan haneen nopeasti. Rakkaus on Ollille uusi tunne, mutta han on valmis heittaytymaan siihen ihanan Annan tahden. Mutta onko Anna valmis tekemaan samoin? Onko Ollin rakkaus tarpeeksi voimakas murtamaan sen muurin, jonka Anna on ymparilleen yksinaisyyden raskaista murikoista rakentanut?-

Aleksis Kivi kertoo naytelmassaan Kalevalasta tutun hahmon Kullervon traagisen tarinan.Kullervon elama ei ala hyvin, ei mene hyvin, eika lopu hyvin. Perheensa kuoleman jalkeen han asuu pahantahtoisen setansa luona. Perheriitojen takia hanet myydaan orjaksi Ilmariselle.Viha ja suru kasaantuvat nuoren miehen sisassa, mutta rajansa on hanellakin. Kun han loytaa evasleivastaan kiven, jonka Ilmarisen emanta on sen sisaan tahallaan leiponut, katkeaa kamelin selka. Kullervo murhaa Ilmarisen emannan taysin surutta. Kullervon nopea alamaki on vasta aluillaan.-

Viitalan kartanon ottopoika Niilo on rakastunut Kuuselan kartanon tyttareen Elmaan. Niilo tietaa, etta Kuuselan isanta on veloissa Viitalan isannalle, joten han lupaa maksaa Kuuselan velat, jos Elman kasi luvataan hanelle.Elma on kuitenkin jo lupautunut Viitalan biologiselle pojalle Tykolle. Elman sydan joutuu keskelle vakavaa ristiriitaa: valitseeko han rahan vai rakkauden?Aleksis Kiven viisinaytoksinen tragedia on klassinen tarina rakkaudesta, petoksesta ja sukujen valisesta vihanpidosta. Sen ensiesitys oli Helsingin Nya Teaternissa vuonna 1872.-

Kaksi perhetta, Keimo ja Mannila, ovat vihanneet toisiaan jo kahden vuosikymmenen ajan. Syy eripuraan loytyy erilaisista kasityksista kauan sitten kaydysta sotataistelusta. Siitakin huolimatta perheet joutuvat tekemaan yhteisia askareita kuten kaymaan nuotalla. Eroon he eivat toisistaan paase.Vihanpitoa joudutaan harkitsemaan uudelleen, kun Keimon tytar Liisa ja Mannilan poika Tapani rakastuvat. Ovatko kaukaiset tapahtumat tarkeampia kuin tama hetki? Palveleeko kaunan kantaminen yhtaan ketaan?Kokoelmassa on kaksi Aleksis Kiven yksinaytoksista naytelmaa, ylla kuvattu draama Yo ja paiva seka tragikomedia Kihlaus. Kihlaus kertoo vanhan kraatarin ja nuoren Eevan epasuhtaisesta avioliittohankkeesta.-

Alastalon isanta Herman Matsson on kutsunut kustavilaiset laivanvarustajat sopimaan parkkilaivan rakentamisesta. Alastalon salissa kertoo kuusituntiseksi venyvasta kokouksesta, jossa parkinpaperien lomassa on aikaa kahvipoydassa kursailulle, piipunpoltolle ja loputtomille henkiloiden sisaisille monologeille.Volter Kilven yhteen paivaan sijoittuvaa romaania pidetaan yhtena suomalaisen kirjallisuuden merkittavimmista teoksista. Tajunnanvirtaa hyodyntavaa teosta on verrattu Marcel Proustin ja James Joycen tuotantoon.-

Kairon basaarissa on nahty myynnissa valkoinen kameli. Erikoinen elain herattaa elaintarhan hankkijan Hans Breitmannin mielenkiinnon. Kameli on saatava Hagenbeckin elaintarhaan Hampuriin! Kamelin omistava sheikki ei kuitenkaan reagoi ostoyrityksiin mitenkaan, joten avuksi on kutsuttava diplomaatti Mr. Donovan. Jerusalemissa puolestaan tehdaan arkeologisia tutkimustoita. Retkikunnan tyo on kaikkea muuta kuin tylsaa, silla kaivausten ymparilla kuohuu jatkuvasti - kaikki eivat sulata arkeologien tyota ilman vastustusta. Sadunomainen kertomuskokoelma Valkoinen kameeli ja muita kertomuksia Itamailta johdattaa lukijan Lahi-idan kiihkeaan tunnelmaan. Teos on julkaistu alun perin salanimella Heikki Kentta. -