Bøger om År 1941 to 1944

Vejen til Warszawa I KRIG ER DET SVÆRT AT SKELNE VEN FRA FJENDE I VEJEN TIL WARSZAWA følger vi Peter, der er dansker i Nordtyskland. Han opta­ges i Hitlerjugend og bliver medhjælper hos en lille gruppe journalister, der arbejder rundt om i Nazi-Tyskland og de besatte lande. Senere kommer Peter på junker­skole, hvor han uddannes til SS-officer og udstati­oneres i Den Jødiske Ghetto i Warszawa. VEJEN TIL WARSZAWA er første bind i serien VENNER OG FJENDER, der udspilles i årene 1939-45. Vi følger en ung dansk-jødisk kvinde fra København og en ung dansk-tysk mand fra Grænselandet under deres rejse gennem krigens brændpunkter. Lotte Hammer (f. 1955) og Søren Hammer (f. 1952) har skrevet ti romaner med politimanden Konrad Simonsen som gennemgående figur. Serien er solgt til oversættelse i en lang række lande. Med Venner og fjender skifter duoen spor og kaster sig over den historiske roman i en ny storstilet episk serie, der udspilles under Anden Verdenskrig. Serien er foreløbig planlagt til otte bind.    

”Da Finlands folk i forrige århundrede blev sig nationalt bevidst, var dets patriotisme i egentligste forstand en af hjemstavnskærligheden opvokset fædrelandskærlighed, der knyttede sig til det historisk betingede Finland.”Finland har en lang og blodig historie, og landets grænser har været omstridt og omrokeret adskillige gange gennem historien. Peter de Hemmer Gudme, der selv deltog i Finlands frihedskrig som frivillig og dækkede vinterkrigen som krigskorrespondent, forsøger i sit lille skrift at oplyse danskerne om de finske forhold, som mange i Danmark ikke kendte eller ikke forstod. Han fortæller om Finlands komplicerede forhold til Rusland og Sovjetunionen, om finnernes fædrelandskærlighed og selvopfattelse som folkeslag.Bogen udkom første gang i 1944.Peter de Hemmer Gudme (1897-1944) var en dansk journalist, teolog og modstandsmand. Han afbrød sine studier for at deltage som frivillig i Finlands frihedskrig i 1918, og under vinterkrigen 1939-1940 var han udsendt som krigskorrespondent for Nationaltidende. Peter de Hemmer Gudme udgav en lang række bøger blandt andet om Finland og finske forhold, og under besættelsen arbejdede han for flere blade og modstandsgrupper.I 1944 blev han arresteret af Gestapo, men begik selvmord for ikke at komme til at afsløre hemmeligheder under tortur. Peter de Hemmer Gudme har modtaget æresbevisninger i både Letland og Estland for sin deltagelse i de baltiske landes frihedskamp mod Sovjetunionen.

Sukellus Suomen itsenäisyyden ja Tampereen kuohuvaan historiaan.Ajatus itsenäisyydestä on kuohunut suomalaisen kansan mielissä aina. Vähitellen ajatuksesta on tullut totta ja Suomi on saanut itsenäisyytensä. Tuo itsenäisyys on kuitenkin ollut maan historian aikana uhattuna, sitä on koeteltu ja sen merkitystä on kyseenalaistettu. Sotienkin läpi kansa on kuitenkin pitänyt maansa puolia.Teos läpileikkaa kuvan vuosien 1899–1944 tapahtumista Tampereen seudulla. Rauhan ja sodan ajat kolmen sukupolven kautta kuvattuna tekevät selkoa siitä, miten Suomen itsenäisyyttä on vuosikymmenten ajan rakennettu ja turvattu.Erkki Palolampi (1908–1991) oli suomalainen sotakirjailija, toimittaja ja urheiluvaikuttaja. Hänen tunnetuin teoksensa "Kollaa kestää", jota on pidetty parhaana talvisodan aikalaiskertomuksena. Palolampi toimi talvisodassa Kollaan rintamalla valistusupseerina.

Aikalaiskertomus talvisodan taisteluiden keskeltä.Summan taisteluita käytiin Karjalankannaksella Summan kylässä talvisodan aikaan joulukuussa 1939 ja helmikuussa 1940. Neuvostoliiton valtavan voiman edessä mitattiin suomalaisten kekseliäisyyttä, taitoa ja sisua, kun rajut taistelut alkoivat. Raskaan tykistön jylistessä ympärillä pää piti pitää kylmänä ja tavoite kirkkaana mielessä.Kapteeni Kalervo Reposen teos vie lukijansa rintamalle, keskelle taisteluita ja sotilaiden mielentilaa. Elävästi kirjoitettu teksti ja Reposen tarkat havainnot sota-ajasta nostavat esiin selkeitä kuvia ja hetkiä sotatapahtumien joukosta. Vuonna 1940 julkaistun teos ilmestyi vain kuukausia talvisodan päättymisen jälkeen.Kalervo Reponen (1894–1953) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Reponen julkaisi erityisesti sota- ja seikkailukertomuksia, jotka perustuivat hänen omiin kokemuksiinsa Suomen sodissa.

Perhe on muuttanut Terijoelta Pohjanmaalle ja yrittää sopeutua uuteen elämään, vaikka ikävä kotiseudulle on kova. Sota on jättänyt jälkensä koko Suomeen, ja pelkoakin on edelleen ilmassa. Elämää ja arjen aherrusta on kuitenkin jatkettava. Aejmelaeuksen suku jatkuu ja syntyy uusia polvia.Sukusaagan päätösosa kuvaa Pohjanmaalle asettumista ja uusien polvien nousua sodan varjossa vuodesta 1939 alkaen. Kirjailijan ansiokas historiallisten romaanien sarja välittää evakkoperheen tarinan koskettavasti.Terijoki-trilogiaKolmiosainen, historiallinen sarja seuraa Karjalan Terijoella asuvan suvun vaiheita. Tarina liikkuu 1800-luvulta 1900-luvulle ja siirtyy Karjalasta suvun mukana Pohjanmaalle. Se kuvaa myös erityislaatuista karjalaisnaisen ja pohjanmaalaisen miehen avioliittoa.Salme Aejmelaeus (1920–2013) oli karjalaissyntyinen kirjailija. Aejmelaeus syntyi Terijoella entisen itärajan läheisyydessä ja opiskeli myöhemmin Helsingin yliopistossa. Hän kirjoitti karjalaisen perheensä vaiheista ansiokkaan Terijoki-trilogian, jota piti pääteoksenaan.

Saksalaisen lääkärin kokemuksia jatkosodan Suomesta.Emil Conzelmann, saksalainen ja sotalääkäri, asettuu Rovaniemelle kesällä 1942. Tuoreen ammattinsa edustajan toimiin kuuluu paitsi sotalääkärin askareita, myös aivan tavallisten vammojen hoitoa. Nuori mies tutustuu nopeasti paikallisiin asukkaisiin, ja parissa vuodessa ystävyyssuhteita on syntynyt useita. Sitten Suomi ja Neuvostoliitto solmivat erillisrauhan, ja saksalaisten on lähdettävä. Conzelmann perääntyy yhdessä runsaan 200 000 maanmiehensä kanssa kohti Norjaa.Kirjeissään vaimolleen Conzelmann kuvailee arkeaan Lapissa, kohtaamisiaan ihmisten kanssa, kiinnostavia potilaita ja sodan käänteitä. Kun koittaa lähtö Suomesta, kirjeet kääntyvät käsittelemään järkyttäviä maisemia saksalaisten polttaessa Lapin. Henkilökohtaisia kokemuksia, kirjeitä ja muistoja yhteen kokoava teos päästää lukijansa matkalle historiaan.Irja Wendisch (s. 1955) on toimittaja, tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt sekä suomalaisille että saksalaisille medioille ja julkaissut useita tietokirjoja.

Kaunis kuvaus menneisyyden Karjalasta ja evakkojen matkasta.Mikko Mustapää on perheensä ja tilansa pää, rehti talonpoika. Hän on omin voimin ja käsin rakentanut itselleen ja läheisilleen hyvän elämän. Perhe asuu syrjäisessä karjalaiskylässä, ja ikääntynyt Mikko ajattelee täyttäneensä elämäntehtävänsä onnistuneesti.Talvisodan syttyessä koko kyläyhteisö kuitenkin joutuu lähtemään pitkälle ja raskaalle evakkomatkalle. Kaikki entinen jää, mutta muistot sentään pysyvät, ja niitä Mikkokin ehtii matkalla punnita. Viljo Kojon riipaiseva ja haikea kuvaus evakkomatkasta ja vanhenevan karjalaismiehen mielenmaisemasta koskettaa syvästi.Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä.Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).

Jatkosota etulinjassa – Viimeiset veteraanit kertovatKesäkuussa 1941, vain vuosi talvisodan jälkeen, Suomi ajautui jatkosotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomen sotilaat kokivat niin näännyttävän asemasodan kuin Neuvostoliiton massiivisen suurhyökkäyksen, jonka aikana ihmishenki ei Karjalankannaksella paljon painanut.Millaista oli menettää vuosia elämästään sotatantereelle? Kolme sotiemme veteraania, Jaakko Estola, Lars Löflund ja Yrjö Saraste kertovat yksityiskohtaisesti ja autenttisesti omista kokemuksistaan jatkosodassa. Heidän kauhistuttavat ja koskettavat tarinansa tuovat sodan arjen lähelle lukijaa. Kaikkia kolmea veteraania yhdistää etulinjassa taisteleminen ja vakavasti haavoittuminen – mutta myös rivien välistä huokuva elämänilo, joka on säilynyt epäinhimillisistä kokemuksista huolimatta.Sirpaleita sodasta – Viimeisiä kertojia päästää ääneen sotiemme veteraanit. Estolan, Löflundin ja Sarasteen syväluotaavia haastatteluja täydentää kirjailija Kari Häkkisen asiantuntijuus sota-ajan tapahtumista ja sotasairaanhoidosta.Kari Häkkinen on kirjailija ja erikoissairaanhoitaja. Häkkinen on kirjoittanut monipuolisesti rikos- ja tietokirjallisuutta, muun muassa talvi- ja jatkosodan kynsistä paenneista Karjalan evakoista kertovan teoksen Sydänääniä Karjalasta.

Vänrikki Ingmar Selinin joukkue erottuu muista, sillä sen miehet eivät kiroile tai pelaa korttia. Tehtävänsä sotarintamalla uskovaiset miehet hoitavat siinä missä muutkin. Joulu on jo ovella, kun vihollinen yllättäen käy ankaraan hyökkäykseen. Tapahtumien vyöryessä eteenpäin omantunnonkysymykset saavat väistyä, kun on kysymys elämästä ja kuolemasta. Niitä ehtii miettiä myöhemminkin. Selviytymistaistelun pääosaan nousevat ihmisyys ja ihmissuhteet. "Sodan jumalat" on Jorma Kurvisen todentuntuinen sotaromaani vuodelta 1999.

Rivimies Esko Hirvilammi odottaa junakyytiä rintamalle joukkuetovereidensa kanssa. Juuri ennen junan lähtöä he lastaavat luvatta kyytiin myös kahvia ja soppatykin. Näin käynnistyy elämänmakuinen tarina rintaman arjesta pienine ja suurempine sattumuksineen. Sota ja sodan arki tulevat lähelle rivimiesten kokemusten kautta. Sotilaita piinaavat muun muassa väsymys ja ruoan epätasainen saanti. Ylemmän tahon päätöksillä on suorat seuraukset olosuhteisiin. Kertomuksesta huokuu kunnioitus rivimiehiä kohtaan, eivätkä asioiden nurjat puoletkaan jää pimentoon. Miten Eskon käy, kuinka sota hänen osaltaan päättyy? Alun perin vuonna 1996 julkaistu "Takuumies" perustuu jatkosodassa rivimiehenä palvelleen Esko Hirvilammen muistelmiin ja muistiinpanoihin.Suomalainen Jorma Kurvinen (1931–2002) tuli tunnetuksi Susikoira Roi -nuortenkirjasarjastaan ja sotaromaaneistaan. Ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi Kurvinen työskenteli toimittajana. Häneltä on ilmestynyt myös tietokirjoja. Kurvinen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolme kertaa.

Vänrikki Eero Ekmanin johtama kolmannen komppanian toinen joukkue palaa lomilta takaisin asemasodan etulinjaan kevättalvella 1943. Kauan eivät miehet kuitenkaan saa olla rauhassa, sillä he joutuvat yllätyshyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksestä ei selvitä ehjin nahoin, ja osalla miehistä on edessä matka toverien sankarihautajaisiin. Takaisin tullessaan hautajaisiin osallistuneet kertovat, että kotopuolessa kiertää ikäviä huhuja itse kunkin toimista rintamalla. Näitä ei ehdi kuitenkaan jäädä murehtimaan, sillä joukkueesta kerätään miehiä saksalaisten kanssa yhteiselle tiedustelu- ja tuhoamisretkelle vihollisen selustaan. Retken tavoitteisiin päästään, mutta paluumatka ei sujukaan suunnitelmien mukaan."Kuilu" on Jorma Kurvisen vauhdikas sotaromaani vuodelta 1995.Suomalainen Jorma Kurvinen (1931–2002) tuli tunnetuksi Susikoira Roi -nuortenkirjasarjastaan ja sotaromaaneistaan. Ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi Kurvinen työskenteli toimittajana. Häneltä on ilmestynyt myös tietokirjoja. Kurvinen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolme kertaa.