Bøger af J. L. Runeberg

Sven Dufva on urhea, joskin yksinkertainen sotilas, joka ennen kuolemistaan onnistuu pysayttamaan ylivoimaisen vastustajan. Koljonvirran taisteluun viittaava runo on kuvaus yllattavasta sankaruudesta ja sisusta, joka ei murru uhan alla.Sven Dufva on osa Johan Ludvig Runebergin runoteosta Vanrikki Stoolin tarinat, joka on yksi Suomen kirjallisuuden historian luetuimpia teoksia. Kansallisromantiikkaa herattelevan teoksen ensimmainen osa ilmestyi vuonna 1848 ja kattaa 35 runoa vuosina 1809-09 kaydysta Suomen sodasta. Kokoelman tunnetuimpia runoja ovat muun muassa Maamme, joka tunnetaan nykyisin Suomen kansallislauluna, seka Porilaisten marssi. -

"e;Wolga-virtaan vuotaapi Okaa,Siihen juoksee keltainen Moskwaa,Vaan Moskwaahan puro pienoinenEhattaapi, paarlypintainen.Kukka-rannalla tuon purosenNeiti viisitoista vuotinenKayskenteli, itse kukkanenKutoi kukkasia kukkihin."e;"e;Nadeschda"e; on J.L. Runebergin traaginen runoelma, joka sijoittuu Katariina Suuren ajan Venajalle. Nadeschda on nuori ja kaunis tytto, johon veljekset Dmitri ja Wolmar ihastuvat. Veljekset alkavat kilpailla Nadeschdan suosiosta surullisin seurauksin. -

"e;Myos ainoa poika ja turva kauas laks sotateille ja taisteli Turkkia vastaan. Murhein matkahan ei toki vanhus lahtevan nayta; mielissaan kuni muut han joulun riemua vartoi, vankkaan kartanohon kun kutsut naat oli saanut."e;Iakas, torpassa asuva Pistoli odottaa poikaansa palaavaksi sodasta. Hanen mieltaan kohottaa hieman kutsu kartanoon viettamaan joulua. Kartanon asukkaat ovat samassa tilanteessa kuin Pistoli: myos he odottavat poikaa sodasta takaisin. Pistoli lahtee kartanoon toiveikkaissa tunnelmissa.Sodasta palaa kuitenkin vain toinen nuorista miehista."e;Jouluilta"e; on J.L. Runebergin surumielinen, vuonna 1841 julkaistu runoelma.-

"e;Vaan hanen ainoa tyttarens, seitsentoistias Hanna kangaspuillahan viel' emannoitsija-huonehess' istuu. Terve han on, punottaa kuin varjossa mansikkamarja, kun, puku notkea yllaan, siin' ilo-tointahan hoitaa. Rinta, miss' on sydan tahraton alla, se paulomatonna paisuen nousee, aaltoillen hanen henkayksistaan, kun han syostavataan kasivarsin paljahin viskoo. Silmapa kirkas on niinkuin peili ja riemusta loistaa."e;J.L. Runebergin "e;Hanna"e; on haikea ja rakkaudentayteinen runoelma. Paaosassa on isansa kanssa pappilassa asuva 17-vuotias Hanna. Hannan olisi aika alkaa katsella itselleen sulhasta - mutta samalla ajatus yksinaisen isan jattamisesta sarkee Hannan sydamen. -

Jumalten tulkki kertoo kuningas Fjalarille, etta hanen kuningassukunsa tulee tuhoutumaan sukurutsan takia. Taman estaakseen Fjalar paattaa surmata jommankumman kahdesta lapsestaan. Han paatyy heittamaan Gerda-tyttarensa kalliolta mereen. Hjalmar-poika saastyy.Myohemmin Hjalmar rakastuu kauniiseen Oihonnaan."e;Kunigas Fjalar"e; on J.L. Runebergin viikinkiaikaan sijoittuva traaginen runoelma. -