Bøger af Minna Canth

Leskeksi jaanyt Peltolan isanta haluaa varmistaa, etta hanen poikansa Niilo saa hyvan ja turvatun elaman. Niinpa isanta yrittaa naittaa Niilon Loviisalle, joka on rikkaasta talosta. Niilon mielitietty on kuitenkin koyha Helena. Loukkaantunut Loviisa pyytaa avukseen noita Penttulan. Penttulan onnistuukin lavastaa Helena syylliseksi murtovarkauteen, ja Helena vangitaan. Miten toisiaan rakastavien Niilon ja Helenan kay? -

Herkkä ja vastuuntuntoinen Hanna ihastuu Woldemart-nimiseen lyseolaiseen. Nuori nainen saa kuitenkin kokea karvaan pettymyksen, kun Woldemart menee naimisiin Hannan ystävän kanssa. Hannan muutkin toiveet jäävät toteutumatta, sillä hän ei voi aloittaa opettajaopintoja isänsä vastustuksen vuoksi. Isä on jo valinnut Hannalle sulhasenkin, juopottelevan Sassan. Vastaan pyristelevä Hanna menee salaa kihloihin papiksi opiskelevan Kalle Salmelan kanssa. Kun Kalle yllättäen ilmoittaa kihlanneensa serkkunsa, Hanna musertuu lopullisesti. Hanna kertoo nuoren naisen kasvutarinan teini-iästä aikuisuuteen. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Naisten asemaa hän edisti tukemalla tyttöjen koulutusta, ja hän olikin suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

20-vuotias Anna Liisa on lupautunut Johannes Kivimaan morsiameksi. Vaikka Anna Liisa on vasta nuori nainen, on hanen mielensa sopukoissa suuri salaisuus, joka painaa hanen sydantaan ja yrittaa luikerrella pinnalle. Tama salaisuus ei kestaisi paivanvaloa, eika hanen tuleva avioliittonsa kestaisi tata salaisuutta.Han juuri ja juuri itse kestaa sen.Anna Liisa voi vain toivoa, etta avioliiton arki painaisi taman salaisuuden ikuisiksi ajoiksi unholaan. Tama toivo kuitenkin alkaa murentua, kun Mikko, Anna Liisan talon entinen renki, uhkaa paljastaa Anna Liisan salaisuuden.-

Tämän Canthin novellin päähenkilö on homssuinen Lopo, joka on saanut lisänimensä kyvyistään kaupustelijana. Naturalistinen novelli seuraa Lopon värikkäitä, turmioon johtavia vaiheita Jyväskylässä, jonne tämä levoton kulkijasielu on ajautunut Kuopiosta.Lopo on kaikkea muuta kuin kunniallinen nainen 1800-luvun lopun Suomessa. Veri vetää varkaisiin ja viinaksiin, mistä ajalle tyypillisesti seuraa toistuvia vankilareissuja. Canth kuvailee Lopoa rumaksi, kaulakin on kuin parkittu. Kasvoilla on nuuskaista limaa ja hiukset ovat takkuiset. Hänen tapansakaan eivät ole kovin viehättäviä.Kaikesta groteskiudestaan huolimatta Lopo osoittautuu hyväsydämiseksi ja epäitsekkääksi auttaessaan leskeksi jäänyttä naista loistavilla kaupankäyntitaidoillaan. Lopon hyvyyttä ei silti palkita, vaan häntä vieroksutaan. Kleptomanian vaivaama Lopo päätyy vihdoin vankilaan muutaman vaivaisen lantin tähden, kun taas Loposta hyötynyt, yhteiskunnallisesti moitteeton leskirouva jatkaa rauhassa elämäänsä.Minna Canth (19.3.1844 Tampere – 12.5.1897 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, ja Canthin Kanttilaksi kutsuttuun taloon syntyi Minnan salonki. Siellä vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia. Kaukaisimmat vieraat tulivat ulkomailta asti.

Kauppias Penttinen ja hanen rouvansa suunnittelevat tyttarensa Fannyn naittamista. Pariskunta on noussut rengista ja piiasta nykyiseen asemaansa, ja heille on tarkeaa kayttaytya seurapiireihin sopivasti. Penttiset paattavatkin jarjestaa hienot kahvikutsut, joihin kutsutaan joukko arvovaltaisia miehia - taka-ajatuksenaan tyttaren saaminen hyviin naimisiin.Fannyn mielipidetta asiaan ei juuri kysyta. Tytar itse haaveilee opintojensa jatkamisesta, jotta hanesta voisi tulla kansakoulun opettaja. Myoskin Fannyn sulhaskandidaatiksi kaavaillun tohtori Brobergin tunnot ovat Penttisten kahvikutsuilla lahinna kiusaantuneet. Saavatko Penttiset kuitenkin tahtonsa lapi?-

Pappi Henrik Valtarin ja hanen vaimonsa Elisabethin perheessa eletaan seesteista elamaa. Henrik nauttii kylalaisten luottamusta ja arvostusta, ja Elisabeth vaikuttaa lahetystyota tekevassa ompeluseurassa. Pariskunnan lapset menestyvat omilla tahoillaan. Kun jo pois muuttaneet Hanna ja Jussi vierailevat kotona, perheen tasapaino jarkkyy. Lapset ovat muualla ollessaan omaksuneet uudenlaisia ajatuksia naiskysymyksesta ja tyovaenluokasta. Perinteiden tormatessa liberaaleihin ajatuksiin syntyy kiistaa arvoista ja oikeuksista. Kuka paattaa perheen asioista, ja tuleeko lasten aina totella vanhempiaan?-